Miten navetan ilmanvaihto kannattaa järjestää ja miksi se on tärkeää? Kirjoitan tätä pakkaskeleillä, jolloin ei ihan ensimmäisenä tule mieleen kesän helteet. Tai korkeintaan sellaisena aurinkoisena haavekuvana navettatöistä shortseissa ja T-paidassa.
Lehmien haavekuva on kuitenkin hyvin erilainen. Silloin kun ihmisellä on sopiva lämpö, lehmät kärsivät jo lämpöstressistä. Lämpöstressi näkyy maitotuotoksen laskuna, heikentyneinä kiimoina ja heikkona tiinehtyvyytenä sekä lisääntyneinä utaretulehduksina hellejakson jälkeen.
Ilmanvaihdosta puhutaan usein kokonaisuutena, mutta asia pitää jakaa kahteen osaan. Olisi puhuttava navetan ilmanvaihdosta sekä eläinten viilentämisestä. Ne ovat eri asioita!
Molemmat ovat tärkeitä, mutta pelkästään hyvä ilmanvaihto ei riitä eläinten viilentämiseen. Eläinten riittävään viilentämiseen vaaditaan 2 m/s puhaltava tuuli ja sitä ei painovoimalla tai luontaisesti saada aikaiseksi. Toisin sanoen tarvitaan koneellisia ratkaisuja.
Erinomaisen tärkeää on huolehtia myös siitä, että navetan ilma vaihtuu riittävästi ja eläinten ja ihmisten hengitysilma olisi mahdollisimman raikasta ja puhdasta. Se ei onnistu pelkillä viilennyspuhaltimilla, vaan tarvitaan myös riittävän hyvä navetan ilmanvaihto. Eräänlaisena hybrid-versiona ilman vaihtuvuutta navetassa voidaan buustata koneellisesti.
Nyrkkisääntönä eläinten viilennykseen on ohje, että lehmien ei saa antaa päättää missä niillä on paras paikka olla. Jokaisen paikan, missä tuottaja haluaa lehmän viihtyvän, pitää olla yhtä hyvä paikka. Tavoitteena on saada lehmä makaamaan parressa ja viihtymään siellä mahdollisimman hyvin. Toinen paikka, mihin lehmän halutaan menevän mielellään, on robotti tai lypsyasema. Ruokintapöydän ja käytävien viilennys sen sijaan on harvoin tarpeen.
Kolmansia ja ehkä jopa tärkeimpiä paikkoja ovat lypsyasemien tai robottien kokooma-alueet sekä poikimakarsinat ja umpiosasto.
Tohtori Mike Wolfin luento Valion Pihattoseminaarissa avasi monen silmiä nimenomaan eläinten viilentämisen laadun kannalta. Viilennykseen on hyviä ja nimellisesti hyviä ratkaisuja. Mikäli tehdään investointi eläinten viilennykseen, puhaltimien ominaisuuksiin ja ilmavirran liikkeen tutkimiseen kannattaa käyttää aikaa.
Emme näe miten ilma liikkuu, joten oletus on, että viilennys laitemyyjän esittämällä ratkaisulla olisi kunnossa. Totuus voi olla karu ja investointiin käytetty raha ei parannakaan olosuhteita riittävästi. Tilanne voi jopa huonontua esimerkiksi heikentyneen eläinliikenteen vuoksi. Hyvä viilennyssuunnitelma oikein toteutettuna on hintansa arvoinen.
Milloin sitten tarvitaan eläinten viilennystä? Vastaus on, että lähtökohtaisesti jokaisessa navetassa lehmät kärsivät lämpöstressistä jossain vaiheessa kesää. Taloudellinen merkitys näkyy ensin tuotoksen laskuna, mutta ehkä suurempi kustannusvaikutus tulee kuitenkin heikompana tiinehtyvyytenä ja heikentyneenä utareterveytenä. Utaretulehdukset iskevät monesti hellejakson jälkeen, joten yhteys lämpöstressiin on välillinen, mutta selkeä syy-yhteys löytyy.
Investointi tehdään aina tarpeeseen ja luonnollisesti maksaja päättää. Ilmanvaihdon suunnitteluun ja ilmanvaihdon tarpeen kartoittamiseen kannattaa kuitenkin käyttää aikaa. Kokonaistaloudellisin ratkaisu ei välttämättä ole halvin. Joskus kannattaa maksaa laadusta, jotta pärjää paremmin.
Jutun on kirjoittanut F Tekniikan myyntijohtaja Tero Savela ja se on julkaistu Nauta-lehdessä 2/26.
